tiistai 10. huhtikuuta 2012

Töissä vaiko kotona?

Monet ovat jo kauhistelleet töihin paluutani. Miten en muka voi olla kolmea vuotta kotona lapsen kanssa? Sehän olisi vain hyväksi hänelle.


"Niin. Kyllähän se on totta, että kotona oleva lapsi voi ehkä paremmin kun hänelle ei tule niin kauheaa stressiä, mikä on puhututtanut yleisesti kaikenlaisissa medioissa viimepäivinä. Ärsyttää silti, että valintojani moititaan. En ole siis muka tarpeeksi hyvä äiti, tai että en rakasta lastani tarpeeksi. Just joo.


Meillä on monia syitä tähän, miksi palaan töihin. Ensimmäiseksi, koulussa työskentelevä mieheni jää kesälomalle, kuten kaikki koulut. Tulonlähdettä ei siis ole. Se on yksi pointti. Mieheni myös jää hoitamaan lasta kotiin kesän ajaksi, eli hänestä tulee koti-isä. ( Saa hieman maistaa minun arkeani.)
Lisäksi yksi perustelu on  ihan vain se, että vaihtelu virkistää kummasti.


Ärsytti koulu aikana todella paljon se Nina Mikkosen puhe ylellä, jossa haastateltiin aiheesta koti-äitiys. Ei minulla toki ole sitä vastaan mitään, jos on mahdollisuus jäädä kotiin ja todella haluaa hoitaa lastaan vaikka kouluun asti kotona. Se menee kuitenkin yli, jos ruvetaan vielä arvostelemaan näitä muita äitejä, jotka omasta halustaan ja muista perusteistaan menevät töihin. Eiköhän se ole ihan jokaisen oma ratkaisunsa mitä tekee?
Sitä paitsi,  vaikkei päiväkoti ehkä omaa kotia voita, voi siellä alkaa verkostoitumaan ja sosiaaliset taidot kasvavat paremmin, kun oppivat olemaan toistensa kanssa. Eikös se ole kauhun paikka muka kolmivuotiaalle lapselle lähteä ihan ykskaks päiväkotiin uppo-outojen lasten sekaan, kun äiti tai isä menee töihin?
Päiväkodissahan saadaan oikeita käytösmalleja ja rutiineja sekä aivan arkisia harjoituksia tuon tuosta. Lisäksi erilaisia virikkeitä ja puuhastelua yhdessä muiden lasten kanssa, mitä ei välttämättä kotona edes voi tarjota. Ajatukseni menevät oikeastaan melkolailla tasan koti-äitiyden ja työhön palaamisen kanssa. Molemmissa on plussansa ja miinuksensa.


Haimme tyttärellemme jo päiväkoti paikkaa syksyksi. Hän on toki keskonen, ja toimimme hänen kehityksen mukaan. Jos hän ei kuitenkaan silloin ole vielä valmis menemään sinne, jään jälleen kotiin. Eikä se minua haittaa, päinvastoin. Sitten odotamme, jos hän vielä tarvitsee aikaa. Eihän tässä mihinkään kiire ole."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti